keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Unelmaori (eli järki ja tunteet)

Länsimaalaiset ihmiset ajattelevat yleensä, että avioliitto on romanttiseen rakkauteen perustuva asia. Eli ihmiset rakastuvat toisiinsa palavasti ja menevät sen tähden naimisiin. Aika usein siinä kuitenkin käy niin, että jossain vaiheessa he lakkaavat rakastamasta ja eroavat.

Maailmanlaajuisesti suurin osa avioliitoista on järjestettyjä avioliittoja. Nykyaikaisessa hevosjalostuksessa on ihan sama juttu. Ihmiset valitsevat hevosille sopivat puolisot mm. rodun ja rakenteen sekä maineen ja kunnian perusteella. Ihastumista pidetään huonona perusteena liiton solmimiselle. Usein onkin niin, että morsian ja sulhanen eivät ole lainkaan tavanneet toisiaan ennen avioliiton solmimista. Hevosten liitoissa on myös tavallista, että morsiamen suku – eli ihmiset - maksaa sulhasen suvulle myötäjäisiä, että avioliitto voidaan laittaa täytäntöön.

Merkittävä osuus esimerkiksi kirjallisuudesta ja filmeistä on syntynyt siitä ristiriidasta, kun järki ja tunteet kulkevat rakkausasioissa kumpikin ihan omia teitään. Siitä seuraa luonnollisesti melodraamaa ja kärsimystä. Huoh.


Minulla on kuitenkin käynyt niin uskomaton flaksi, että sydämeni valittu on myös tätieni valinta sulhasekseni. (Tästä voisi tehdä vaikka romanttisen Bollywood-elokuvan. Tosin siitä voisi tulla aika tylsä, koska siitä puuttuisi draamallinen jännite. Mutta jos minulle puettaisiin tarpeeksi paljetteja ja muita kilistimiä, kukaan ei ehkä huomaisi juonen heppoisuutta.)

Lemmittyni asui ennen kanssani samassa täysihoitolassa. Hänen tarhansa oli minun ikkunani alla, ja jos joskus jouduin olemaan sisällä päiväsaikaan, tuijotin häntä herkeämättä. (Hevosten ikkunoissa on kalterit, joten on ihan helppo kuvitella tähän bollywoodilaisen palatsin metallikoristeinen ikkuna ja sydämiä ja perhosia.) Minusta hänellä on maailman kauneimmat silmät ja ihanin tuuhea tukka ja kutsuvin matala hörähdys. Oooooh ja hörhörhör.


Tädit ovat sulhasvalinnassani painottaneet enemmän järkisyitä. Kuinka tylsää. Niitä ovat hyvä rakenne, tasainen luonne ja sopiva suku. Kuulemma minun jaloissani on vähän sanomista, vaikka ne ovatkin aina olleet terveet ja niillä pääsee kovaa. Sen takia tädit halusivat minulle erityisesti hyväjalkaisen orin. Minkäs sille voi, että tädit eivät ymmärrä todella tärkeitä asioita. Onneksi ovat sentään samaa mieltä kuin minä.

2 kommenttia:

  1. Ihana Bollywood-vertaus! Ja muutenkin ihana postaus ja ihana blogi, saisit myytyä tämän kirjaksi!

    Sävyn sulhanen on toden totta komea poika! Sävyn mieleen taitaa olla ruunikot, oli kyseessä sitten somelainen tai ulkomelainen mies, hmmm... ;)

    PS Tuo sanantunnistus on toisinaan hankala, se ehkä kannattaisi ottaa pois niin kommentointi olisi helpompaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos :)

      Sävyn mielestä sykähdyttävien uroshevosten värillä ei ole väliä - kunhan se on tummanruunikko tai ehkä musta. Tämä on käynyt hyvin selväksi Sävyn lemmenlomilla, joista myöhemmin lisää.

      Täti ehti lopulta perehtyä asetuksiin ja sai sanantunnistuksen pois. Nyt kommentointi on mahdollista myös anonyyminä.

      Poista