Vappuspesiaali

Ihmiset stressaavat helposti juhlapäivien vietosta. Vaikka nuorempi täti yrittää tietoisesti välttää sitä, tuntee hänkin yleensä edes vähän painetta viettää juhlapäivät yleisesti hyväksytyllä tavalla. Esimerkiksi vappuna hänen viiteryhmässään yleisesti hyväksyttävää on hilluminen kaupungilla, juhlissa ja baarissa. Täti toki pitää siitäkin, mutta jos mikä tahansa vivahtaa yhtään täytymiselle, hänen sisäinen uhmaikäisensä pääsee heti valloilleen. Onks pakko jos ei haluu?

Vappu nykyisellään on monen perinteen summa eli konsulttikielellä klusteri. Vapun nimi on peräisin Valborga-nimiseltä pyhimykseltä. Kevään vaihtumista kesäksi on kuitenkin juhlittu samoihin aikoihin jo ennen kristillistä kalenteriakin. Esimerkiksi karja on päästetty laitumelle näihin aikoihin. Vappu on myös työväenliikkeen juhla ja Suomessa yleisemmin suomalaisen työn päivä. Myös opiskelijat viettävät vappua omana juhlanaan.

Vappuun kuuluu siis monenlaista tilpehööriä. On naamareita, serpentiinejä, pillejä, ilmapalloja, haalareita, ylioppilaslakkeja, lippuja ja vaikka mitä. Vappuna syödään esimerkiksi nakkeja, perunasalaattia ja silliä. En ole koskaan maistanut niitä, mutta ne eivät oikein kuulosta minun makuni mukaisilta. Makoisampia vappuruokia sen sijaan ovat munkit ja sima, vaikka niitäkään ei yleensä tarjoilla hevosille. Kuivuneita munkkeja olen kyllä joskus saanut. Ne olivat melkein yhtä hyviä kuin ruisleipä. Simaakin joisin hyvin suurella todennäköisyydellä, mutta kukaan ei ole koskaan tarjonnut. Vinkki, vinkki – voisitte kokeilla!

Vappu on historiansa takia myös poliittinen juhla. Politiikkaan taas liittyvät jollain tavalla eri värit. Hevosena en oikein ymmärrä, mistä siinä on kysymys. Me hevosethan erotamme lähinnä vihreän ja keltaisen sävyjä, koska niillä on eniten merkitystä kasvissyöjän ravinnonhankinnassa. Muut värit ovat meille aika lailla yksi ja sama. 

Keltavihreä värimaailma

Ihmisten värinäkö on erilainen. Heidän mielestään punainen ja sininen eivät ole yhtään sama. Tosin ihmisilläkin värien erottelu on sikäli satunnaista, että joidenkin mielestä sinisellä ja punaisella ei enää nykyään ole mitään merkitystä ja että vastakkainasettelun aika on ohi. Niiden välillä on pari erilaista vihreää ja muitakin värejä. Varsinkin vaaleampi vihreäkin on hankala. Yksien mielestä se on ihan punaista ja toisten mielestä taas sinistä. Sitten on vielä sinikeltaisia, jotka ovatkin erityisen sinivalkoisia. Ota tästä sitten selvää pelkästään kahdella tappisolulla, huh.

Vappuna nämä värikysymykset ovat kuitenkin vahvasti esillä. Vapun päivänä kaupungilla jaetaan esimerkiksi erivärisiä ilmapalloja, mutta ei kannata haaveilla keräävänsä samaan nippuun kaikenvärisiä. Se herättää pahennusta. Pitää tehdä valintoja ja pysytellä tiukasti yhdessä värissä. Paitsi jos sattuu löytämään jo valmiiksi sateenkaarivärisiä. Se menee jotenkin näin: ”Kenen joukoissa seisot, kenen ilmapalloa kannat?”

Eri väreihin liittyy myös erilaisia lauluja. Minulta menee jo tosi yli hilseen, miten laulut muka voivat olla jonkun värisiä. Mutta ihmiset näköjään näkevät värejä myös korvillaan. Yleensä kuitenkin punaisten laulujen tahdissa on helpompi marssia. Marssiminenhan on tarmokasta käyntiä ilman että tahti sekoaa töltiksi. Sitä hevosilta toivotaan. Siitä huolimatta niistä ei ole tullut mitään hevosmaailman hittejä. Luultavasti koska niissä on myös aika vaikeita asioita kuten kapitalismi ja proletaari ja vallankumous. En tiedä, mitä ne ovat.

Suosikkilauluni on se, joka alkaa ”Eespäin, eespäin”. Se sopii minulle hyvin, koska menen luonnostani rivakasti eespäin. Lisäksi se on helppo ymmärtää. Se kertoo maastoratsastuslenkistä. Laulu on vähän hassu, koska siinä ollaan jostain syystä liikkeellä yöllä ja odotetaan aamua. Se on myös aika surullinen. Osa hevosista on niin väsyneitä, että he ovat uupuneet tielle. Minulle ei ole koskaan käynyt niin kurjasti. Ilmeisesti myös gepardileijonat ovat hyökänneet, ja osa laumasta on jo kaatunut taistoissa. Parempi olla varuillaan maastossa, ettei pääse käymään noin ikävästi! Alun jännityksestä huolimatta laulun loppu on kuitenkin onnellinen: Lopuksi päästään tielle, jolla ruusutkin kukkivat. Kuulostaapa herkulliselta!

Edellä esitetyt vappujuhlinnat eivät tänä vuonna koskettaneet nuorempaa tätiä. Hän sai kerrankin hyvällä omatunnolla olla suunnittelematta vapuksi yhtään mitään. Pääasia on päivystää minun varsomistilannettani. Eilen tissit olivat kuitenkin taas kutistuneet. Oli niin kylmä ilma, että ajattelin odotella rauhassa. Olin myös viime päiviä virkeämpi ja halusin vähän juosta. Tein jopa pienen vappuiloittelun loikkimalla muutaman pukkilaukkapompun. Mahakin pysyi mukana. Katsotaan varsomista uudestaan loppuviikosta.

Hauskaa vappua lukijoille!