torstai 18. heinäkuuta 2013

Cityhevosia

Koska nuorempi täti on ulkomailla, olen miettinyt millainen paikka se ulkomaa oikein mahtaa olla. Ainakin se on kaukana. Minäkin olen käynyt aika kaukana. Esimerkiksi kilpailuissa, joihin piti matkustaa trailerilla pari tuntia, mutta se ei vielä ollut ulkomaa. Ja pienenä olen matkustanut synnyinkodistani Keski-Suomesta tänne varsinaiseen Suomeen, mutta sekin oli Suomea ihan koko matkan.
Täysihoitolassani on kuitenkin kansainvälinen ilmapiiri, koska monet tallikavereistani ovat maahanmuuttajia. He ovat siis tulleet ulkomaasta. Siispä selvisi, että ulkomaa ei olekaan mikään yksi paikka vaan niitä on monta. Ajatella. Yksi tallikaveri on Unkarista, aika moni Saksasta ja yksi muutti vasta pari kuukautta sitten Ruotsista. Yleensä hevosilla maahanmuuttajien integraatio tapahtuu luontevasti, eikä pahoja kulttuurisia yhteentörmäyksiä pääse syntymään.
Kaikki ulkomaat ovat vähän erilaisia. Nuorempi täti on lomallaan sellaisissa ulkomaissa kuin Italia ja Slovenia. Tallikaverit eivät tienneet niistä mitään. Täti on onneksi ottanut paljon kuvia, niin te lukijatkin pääsette hiukan selville, millaista niissä ulkomaissa on.
Italia on tädille tuttu paikka ennestään. Hän on käynyt siellä monta kertaa ja asunutkin vähän aikaa. Hänen mielestään siellä parasta on ruoka ja hevosmessut. Messuilla molemmat tädit ovat käyneet yhdessäkin, ja olen saanut sieltä tuliaisiksi esimerkiksi maailman noloimmat hiuslisäkesuitset, joista olen aikaisemmin kertonutkin. Tosin olen saanut sieltä myös ihan käyttökelpoisia tavaroita.
Tällä kertaa täti on lomaillut Milanossa. Se on suuri kaupunki, joka tunnetaan parhaiten yhtenä maailman tärkeimmistä muoti- ja designkaupungeista sekä shoppailupaikkana. Täti ei kovasti välitä shoppailusta, joten sikäli Milano ei ole hänelle mikään top-lomakohde. Mutta siellä on myös paljon muuta nähtävää ja varsinkin syötävää. Lisäksi tädin mielestä on hauska tarkkailla ihmisiä, joten hän tarkkailee mielellään myös shoppailevia ihmisiä.
Via della Spiga
Galleria Vittorio Emanuele
Voisi ajatella, että suurkaupungissa ei ole hevosia ollenkaan. Kaupungilla kuljeskellessaan täti onnistui kuitenkin bongaamaan hevosia siellä täällä. Tässä kooste milanolaisista hevosista:
Pukkilaukkaa Fendin näyteikkunassa
Fendin hevosteema jatkuu
Hermesin sisustustekstiilejä
Aiemmin täti on nähnyt Hermesin ikkunassa ratsastussaappaat 15 000 €. Nyt niitä ei näkynyt. Lienevät huvenneet kuin kuumille kiville.
Taiteilijantarvikkeita Breralla
Uupuneiden sotaratsujen parkkipaikka
Piazza Missori
Ihkaelävä hevonen. Paikallinen Heikki & Nuppu.
Giardini Pubblici Indro Montanelli

Sillä aikaa kotona

Meidän pieni laumamme pääsi pari päivää sitten uudelle laitumelle. Se onkin oikein herkullinen laidun, koska siellä kasvaa heinän lisäksi myös kauranoraita. Minä tietysti ahmin ruokaa niin suurella innolla, että loppujen lopuksi olin ihan ähkypuhku enkä pystynyt syömään enää yhtään lisää.
Lukijavisa: Kuka näistä muistuttaa eniten minua?
Kun vanhempi täti tuli katsomaan meitä, minä vain roikottelin päätäni ja menin välillä makaamaankin. En tosin pystynyt makaamaan, saati piehtaroimaan, koska jompikumpi varsoista tuli heti häiritsemään. Täti huolestui aika tavalla, että olen kipeä. Täysihoitolan isäntä ja emäntä kävivät kuuntelemassa, kuuluvatko suolistoäänet normaalisti. Onneksi kuuluivat. Sitten minut vietiin talliin ja yritettiin saada juomaan. En halunnut edes juoda, koska vatsa oli niin täynnä. Täysihoitolan emäntä kävi hiukan juoksuttamassa minua kentällä. Aidanvierustojen hiirenvirnoja ja muita herkkuja katsellessa nälkä alkoikin taas jo hiukan heräillä. Ja iltapalaksi tarjoiltu melassi-greenline-vihersmoothie maistuikin jo ihan hyvin. Siitä ihmiset päättelivät, että olen ihan kunnossa.
Lisäksi olen hiukan mököttänyt vanhemmalle tädille, koska hän tulee joka päivä yksin. Nuorempi täti ei ole vielä koskaan ollut näin pitkään pois. Onneksi nyt hänen lomaansa on jäljellä enää niin vähän, että päivät pystyy jo laskemaan kavioilla.

3 kommenttia:

  1. Vastaus lukijavisaan: kyllä se on tuo taaimmainen, joka muistuttaa Sävyä eniten. Turpa maassa haluaisi keskittyä syömiseen, vaikka joku ratsastajakin sillä taitaa olla selässä ;)

    VastaaPoista
  2. Ai niin! Dáriusz haluaa tässä yhteydessä muistuttaa, että hän kyllä tietää tuon Slovenia nimisen ulkomaan, koska osa siitä on kuulunut aiemmin hänen kotimaahansa Unkariin. Jokainen isänmaallinen unkarilainen tietää, että se siis on oikeasti Unkaria, vaikka se viekkaudella ja vääryydellä madjaareilta vietiin Trianonin rauhansopimuksessa vuonna 1920. Dáriukszen täti on saanut tästä aiheesta monen monituista luentoa Unkarissa asuessaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas hyvä, että Dáriusz on tarkkana näiden ulkomaiden kanssa! Ne ovatkin tosi mutkikas juttu, sillä tädin italialaisten tuttujen mielestä Slovenia ja Italia taas ovat melkein samaa ulkomaata. Itävaltalaisten mielestä Slovenia taas on Itävaltaa. Ja jos venetsialaisilta kysytään, se Slovenia on Venetsiaa ja Venetsialla ei ole mitään tekemistä Italian kanssa. On tosi ihmeellistä, että sama paikka voi olla yhtä aikaa niin montaa ulkomaata. Onneksi hevosten ei tarvitse vaivata päätään niin vaikeilla asioilla!

      Poista